”Ei minun tarvitse mennä testeihin, koska minulla ei ole oireita”, kuuli ystäväni opiskelukavereidensa keskustelevan seksitaudeista. Kyseessä oli ollut niin sanottu yhden illan juttu ilman kondomia. Myöhemmin keskustelin ystäväni kanssa tästä ja hän kertoi, että on kuullut edellä mainittua käsitystä jo useampaan kertaan. Heräsi huoli.
Tilastojen valossa
Seksitauteja todetaan vuosittain noin 30 000 suomalaisella. Klamydian ilmaantuvuus on lisääntynyt. Vuodesta 2018 vuoteen 2019 luku kasvoi 1000 tapauksella, kun todettiin 16 178 klamydiatartuntaa. Se on samalla suurin vuosittainen tartuntojen määrä tähän asti. Suurinta ilmaantuvuus oli 20-24-vuotiaiden keskuudessa. Raskauden keskeytykset ovat jo useana vuonna vähentyneet, mutta vuonna 2019 väheneminen pysähtyi. Raskaudenkeskeytyksiä tehtiin vuonna 2019 noin 8 700 ja eniten juuri 20-24-vuotiaille. RFSU:n tekemän kondomittari-tutkimuksen mukaan vuonna 2016 noin neljännes suomalaisista kertoi käyttävänsä kondomia seksin aikana ja tärkeimmät syyt sen käyttöön olivat raskauden ehkäisy sekä seksitaudeilta suojautuminen. Kondomi onkin ainoa ehkäisyväline, jolla voidaan ehkäistä sekä raskauksia että seksitauteja.
Historian havinaa
Mikä tekee kondomin käytöstä vaikeaa? Nykyään kondomit ovat entistä ohuempia, miellyttävämmän tuntuisia, eri värisiä sekä makuisia jne. Niitä on myös saatavilla halvalla melkein mistä tahansa kaupasta tai ilmaiseksi terveydenhuollosta. Aina ei kuitenkaan ole näin ollut. Seksitautien sekä raskauden ehkäisyssä on menty suuria kehitysaskelia eteenpäin vuosien saatossa. Vuosisatoja sitten ei-toivottuja raskauksia yritettiin ehkäistä mm. laittamalla emättimen sisään pesusienen palasia tai erilaisia kasveja. Vielä 100 vuotta sitten suomalaiset naiset koittivat välttää raskaaksi tulemista mm. istumalla lumihangessa yhdynnän jälkeen tai peseytymällä veteen sekoitetulla etikalla.
Kumin kivinen tie
1500-luvulla Euroopassa levisi kuppaepidemia, jonka takia ehkäisyssä alettiin kiinnittää enemmän huomiota myös seksiteitse tarttuviin tauteihin ja ehkäisyvälineitä alettiin kehittämään nimenomaan penistä suojaamaan. Ensimmäisiä seksitautien ja raskauksien ehkäisyyn tarkoitettuja kondomeja tehtiin siansuolesta ja käyttöohjeen mukaan se piti kastaa maitoon ennen käyttöä, jotta se olisi tautien ehkäisyssä tehokkaampi. 1600-luvulla kondomeja tehtiin myös vasikan-, lampaan- sekä vuohensuolesta ja se piti sitoa paikalleen yhdynnän ajaksi. Valmistus oli kallista ja haastavaa. 1800-luvulla kondomeja alettiin valmistaa kumista, mutta siihen aikaan ne olivat paksuja, saumallisia ja lyhyitä, aivan kuten kananmunan puolikkaat, joten ne eivät olleet vielä silloin kovin suosittuja. Kondomin kehitys kuitenkin jatkui ja noin 100 vuotta sitten niitä alettiin valmistaa lateksista saaden niistä edelleen ohuemman ja miellyttävämmän tuntuisia. Voi olla, että monelta jäisi nykyään käyttämättä maidossa lilluva siansuolikondomi eikä lumessa istumisesta yhdynnän jälkeen saa muuta kuin paleltuneen pepun, joten on mahtavaa, että kehitys ehkäisyn saralla on mennyt näin paljon eteenpäin.
Kehtaanko kysyä, uskallanko puhua?
Vaikka uusien sukupolvien myötä keskustelu seksistä ja ehkäisystä on yhä vapautuneempaa, leijuu teemojen ympärillä silti tietynlainen häpeä. Uskalletaanko tai kehdataanko asiasta sittenkään puhua vielä niin avoimesti? Vaikka omaa kehoa ja terveyttä kunnioitetaan, uskalletaanko asia ottaa puheeksi kumppanin kanssa? Kehdataanko kondomeja ostaa kaupasta, ujostuttaako niitä kysyä terveydenhoitajalta tai ottaa niitä vastaan? Ollaanko tosiaan tietoisia kaikista suojaamattoman seksin vaikutuksista, kuten edellä mainittujen opiskelijoiden puheesta kävi ilmi?
Onko terveyttä pidetty aikaisemmin jotenkin itsestäänselvyytenä? Nyt koronapandemian myötä tietoisuus terveydestä on lisääntynyt ja haluamme suojata omaa ja muiden terveyttä. Miksemme siis tekisi niin kaikilla terveyden osa-alueilla? Rohkaistutaan ottamaan selvää asioista ja vastuu omista toimista. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kunnioitetaan omaa sekä muiden kehoa ja terveyttä. Pystymme siihen ja olemme sen arvoisia! Käytetään kumia!
Kirjoittaja on Milka Raivio, joka työskentelee terveydenhoitajana avoterveydenhuollossa terveysasemalla. Hän opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Lähteet
Aarnipuu, Tiia – Aarnipuu, Petja 2012. Kondomikirja. Helsinki: Into.
RFSU. Kondomin käyttö lukuina. Verkkodokumentti. <https://www.rfsu.com/fi/kondomin-kaytto-lukuina/>. Luettu 9.12.2020.
THL 2019. Seksitaudit ja niiden ehkäisy. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/seksitaudit-ja-niiden-ehkaisy>. Luettu 3.12.2020.
THL 2020. Raskaudenkeskeytykset 2019. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/raskaudenkeskeytykset/raskaudenkeskeytykset>. Luettu 3.12.2020.
THL 2020. Käytä kondomia – vältä seksitaudit. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/ajankohtaista/kampanjat/kesaterveys/kayta-kondomia-valta-seksitaudit>. Luettu 9.12.2020
THL 2020. Klamydian esiintyvyys Suomessa. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/klamydia/klamydian-esiintyvyys-suomessa>. Luettu 3.12.2020.
Kuvat
https://www.pexels.com/fi-fi/
Kuvaaja Deon Black palvelusta Pexels
Kuvaaja cottonbro palvelusta Pexels
Ei kommentteja